Haikeansuloista perhe-elämää

Muuan vuosi sitten Sangatsu Manga sinkautti kauppojen hyllyille kolmeosaisen Summer Wars -mangan, joka oli sarjakuvasovitus samannimisestä Mamoru Hosodan animaatioelokuvasta. Noiden kolmen pokkarin aikana todistettiin se, että saman tarinan voi onnistuneesti sovittaa useammalle taidemuodolle sopivaksi.

Nyt Sangatsu päräyttää jälleen, sillä kustantaja on tuonut ilmoille toisen Hosodan animen sovituksen. Susilapset on alun perin vuonna 2012 elokuvana ilmestynyt perhe-elämän kuvaus, jossa nojataan myös fantasiaelementteihin.

Susilapset (Ookami kodomo no Ame to Yuki / おおかみこどもの雨と雪)

Alkuteos: Mamoru Hosoda

Sarjakuva: Yu

Hahmosuunnittelu: Yoshiyuki Sadamoto

Julkaisija: Sangatsu Manga

ISBN: 978-952-16-1881-9

Luettu: 1/3

Hinta: 6.20€

 

Sarja kertoo kahdesta lapsesta, Amesta ja Yukista, sekä heidän äidistään Hanasta. Äiti hoitaa kahta vilkasta lastaan yksinhuoltajana sen jälkeen, kun näiden isä ei enää koskaan astunut kotiovesta lähdettyään pistäytymään nopeasti ulkona.

Surullinen asetelma tuo vahvan ja omaleimaisen tunnelman koko sarjan ensimmäiseen pokkariin. Se yltää myös iloisiin ja hauskoihin kohtauksiin saaden nämäkin tuntumaan jollain tapaa melankolisilta. Vaikka elämä kulkee eteenpäin ja tuo mukanaan iloa, ei suru väisty helpolla.

Sarjakuvasovituksen tehneen Yun pehmeä ja herkkä piirrostyyli kruunaa tarinan mukanaan tuoman tunnelman. Sinänsä nopealukuista pokkaria jää paikoin katselemaan silkasta kauniin piirrosjäljen ilosta. Yun piirrokset pääsevät parhaimmin esiin kun niihin todella paneutuu. Tämä on onnistunut seikka tarinalle, joka on alunperin kerrottu toisen esityskeinon kautta. Tässä Yu onnistuu Susilapsissa paremmin kuin Iqura Sugimoto Summer Warsissa, joka ei siis sekään mikään huti ollut.

Oman mausteensa lasten kasvattamiseen tuovat mainitut fantasiapiirteet. Ame ja Yuki ovat isänsä puolelta ihmissusia. Voi vain kuvitella, kuinka hankalaa on kasvattaa ihmissusilapsia, kun erilaisuus pienemmässäkin mittakaavassa tuntuu hankalalle hyväksyä. Tämän teeman kautta Susilapset on myös jollain tapaa ajankohtainen sarja, vaikka ei edes pyrikään olemaan asian suhteen kantaaottava.

Kaikin puolin lukemista kestävä paketti ansaitsee kehuja myös mangan valtavirrasta poikkeavilla yksityiskohdillaan. Lasten kasvatukseen ja hoitoon liittyy esimerkiksi imetys, joka vain pienenä yksityiskohtanakin saa lastenhoidon tuntumaan realistiselta ja tuntemaan sympatiaa Hanaa kohtaan.  Yölliset herätykset eivät ole keveitä, varsinkaan yksinhuoltajalle. Tällaisia harvinaisempia aihekuvauksia näkee mielellään selailemillaan mangasivuilla.

Susilapsien ensimmäinen osa on tunnelmallinen kuvaus perhe-elämästä ja lastenkasvatuksesta. Se on kuvaamissaan teemoissa realistinen, eikä sarjan fantasia ei ole päällekäyvää. Jossain mielessä sarjan voisi nähdä jopa sisäänheittäjänä mangan pariin niille perhettään pyörittäville äideille ja isille, joille manga ei yleensä maistu. Hienovaraisesti jokaiselle tarinan tasolle yltävä haikeus on onnistuneesti kuvattu.

Ensimmäisen osan perusteella Susilapset vaikuttaisi nousevan korkealle vuoden aikana julkaistujen mangasarjojen joukossa.