sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Suurien tunteiden kokoelma

Ihmissuhteisiin keskittyvät shojomangat ovat viime aikoina olleet pitkälti Ivrean heiniä. Sangatsu Mangan julkaisema yksiosainen lyhyttarinoiden kokoelma Pyhäkön kulkukissat iskee tähän samaan suoneen ja vieläpä varsin onnistuneesti.

Pyhäkön kulkukissat (神社の杜のノラ猫君 / Jinja no mori no noraneko-kun)
Tekijä: Chiyori
Julkaisija: Sangatsu Manga
Alkuperäinen julkaisu: Shogakukan ja Betsucomi-lehti
Suomennos: Antti Valkama



Nimikkotarina Pyhäkön kulkukissat on kolmen luvun mittainen kertomus maaseudulle sijoittuvasta shintopyhäköstä ja kahdesta siellä toisensa tapaavasta nuoresta.

Sekä Nagilla että Satsukilla on taustallaan ongelmallisia perheasioita, joihin he hakevat etäisyyttä Nagin enon hoitamasta pyhäköstä. Romanttinen tarina rakentuu miellyttäväksi kokonaisuudeksi, jota ei haittaa ollenkaan asetelman perinteisyys. Sarjan tekijä Chiyori paljastaa tarinan valmistumisen olleen hankala prosessi, mutta valmiissa työssä tätä ei huomaa. Pyhäkkö, sen lähettyvillä norkoilevat kissat ja kesän mukanaan tuoma kaskaiden siritys luovat tunnelman, joka tuo tarinaan ripauksen raukeutta.


Pokkarin kaksi muuta tarinaa ovat luvun mittaiset Kummitustaloon eksyneet sekä Ei koulua, vaan sinua varten.

Autioituneessa talossa tapaavien kahden nuoren ensikohtaamisia leimaa kepeys. Tapaamisten teeskennelty huolettomuus karisee kuitenkin pian esiin nousevan, toisen nuorista kokeman suuren menetyksen tieltä. Kummitustaloon eksyneet tarjoaa yllättävän aitoja tunteita, joiden varassa lyhyt tarina kantaa helposti loppuun saakka.



Viimeistä tarinaa lukuun ottamatta koko pokkari on hyvin onnistunut kokonaisuus, eikä Ei koulua, vaan sinua varten ole sekään mikään suuri rimanalitus. Mangakan kehittymisen pystyy aistimaan sitä mukaa, kun pokkaria lukee pidemmälle. Chiyorin ammattilaisuran aloittanut Ei koulua, vaan sinua varten ei vain yllä vertailussa kahden muun tarinan tasolle.

Pänttääjätytön ja laiskanlaisen pojan välinen, kouluun sijoittuva orastava ihastuminen ei tarjoa tarinan tai ympäristön osalta erikoista koukkua. Kun tekijällä on vielä harjoiteltavaa tunteiden ilmaisussa, ei Pyhäkön kulkukissojen viimeinen tarina pääse enää yllättämään kahden muun lailla.



Aina ei pidä antaa kannen kertoa liikoja. Pyhäkön kulkukissojen vihreän ja oranssin sävyiset kannet ja varsin pirteä kansikuva kätkevät sisäsivujen suuret tunteet liiankin hyvin. Tämä pokkarillinen pikkutarinoita oli lukukokemuksena mieluisa ja osoittaa, että shojoromantiikkaa voi tehdä taiten myös lyhyessä muodossa.

Jos Sangatsun astuminen Ivrean reviirille yksiosaisilla tyttöjen mangoilla tarkoittaa tällaista tasoa, on vain toivottava, että lisää olisi tulossa. Suomessa tuntemattomien tekijöiden oneshotteja ei välttämättä ole helppoa kahlata läpi julkaisukelpoista sarjakuvaa etsittäessä, mutta tällaisen onnistumisen myötä linjalle jää väkisinkin odottamaan jatkoa.

sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Lukiopoika jännän äärellä

Nuorella lukiolaisella Tsukiyoda Sadamella on selkeä käsitys maailmasta. Mitä tahansa teetkin, pidä teon hyödyt mielessä ja vältä pyyteettömyyttä. Kuinka tällä ajatusmaailmalla päädytään pelastamaan maailmaa?

Kuinka maailma pelastetaan (月夜田定の世界の救い方 / Tsukiyoda Sadame no sekai no sukuikata)
Tarina: Shigahaku
Taide: Ryu Usui
Julkaisija: Punainen jättiläinen
Alkuperäinen julkaisu: Square Enix & Gangan Joker -lehti 2013
Suomennos: Antti Valkama
Hinta: 6.20€


Erikoinen missio
Sadamen maailma mullistuu, kun hänet yllätetään kadulla täysin työntämällä sormet hänen takamukseensa. Käsittämättömän teon tekijä on vanha ukko, joka selittää jotain maailman pelastamisesta ja esittelee asian todistavaa puhelinsovellusta.

Tästä alkaa Sadamen tarina maailman yhä uudestaan pelastavana sankarina, joka toteuttaa puhelimeensa ilmestyviä tehtäviä muilta salassa. Jos hän epäonnistuu tehtävässään, se on maailman menoa.




Onni onnettomuudessa, että ensimmäinen tehtävä on niinkin yksinkertainen kuin alushousujen varastaminen naispuoliselta luokkatoverilta. Kiinni jäädessä pervon leima olisi varma, mutta ainakin tehtävä on toteutettavissa. Eri asia onkin sitten vakuuttaa Sadame itsensä ottamaan vanhan miehen puheet totena, eikä ikääntyneen mielen hourailuina. Uskooko Sadame vanhaa miestä ajoissa ja ottaa taakakseen pikkuhousujen anastamisen, vai kohtaako maailmaa tuho?

Päähenkilö Sadame muistuttaa ulkonäöltään Death Noten Light Yagamia, mikä nostatti sarjasta mielikuvan tämän tähdittämästä ecchi-komediasta. Lukemisen päätteeksi mielikuva ei ota laantuakseen. Sadame ja Light ovat pitkälti samannäköisiä, minkä lisäksi molemmat saavat yllättäen käsiinsä keinon, jolla säädellä maailman kohtaloa.

Tietenkään Death Note ja Kuinka maailma pelastetaan eivät ole ainoat sarjat, joissa päähenkilölle tällainen mahdollisuus annetaan. Ehkä yhtäläisyyksien näkeminen selittyy sillä, että näkemällä Shigahakun ja Ryu Usuin sarjassa erikoisen pastissin, tarjoaa Kuinka maailma pelastetaan lukijalleen enemmän, kuin sillä pelkästään omilla avuilla on mahdollista antaa.

Pitääkö vai eikö pitää?
Tässä vaiheessa osa sarjaan tutustuvista tuumannee lukeneensa tarpeekseen. Kuinka maailma pelastetaan ei todellakaan ole joka lukijan sarja. Häröjen kohtausten ohella kuvituskin tarjoaa paikoin kahtiajakavaa materiaalia esimerkiksi märkien t-paitojen muodossa. Kovin vihjailevaksi ruutujen sisältö ei silti yllä, vaan pysyttelee varsin kesynä.



Ilmaan nousee kysymys, että kuinka tällainen sisältö on edes pokkariin päätynyt? On tietysti hyvä, että tirkistely ei tapahdu pelkästään tirkistelyn itsensä vuoksi, vaan on mukana tarinan ehdoilla, ainakin moneen muuhun sarjaan verrattuna. Mutta löytääkö tällainen sarja lukijansa, kun tarina itsessään on jakaa lukijat varmasti kahteen leiriin ja fan servicen osalta rohkeampaa kamaa löytyy suomeksikin julkaistuista sarjoista, kuten shonenkunkku One Piecestä?

Kuinka maailma pelastetaan jättää hieman orvon olon. On mukavaa, että omalaatuisesta huumoristaan huolimatta sarja ei sorru juurikaan halpaan tirkistelyyn. Tarina kuitenkin jää hieman laahaamaan Tsukiyodan liian heppoisten tehtävien vuoksi ja överiksi vetävä eeppisyys, johon aiheella on mahdollista päästä, jää valitettavasti puuttumaan. Sarjan ensimmäinen puolisko tyytyy näpräilemään koulussa tyttöjen ympärillä, vaikka mikä tällaisella idealla estäisi revittelemästä enemmänkin? Miksi alushousut viedään saman luokan tytöltä? Miksei julkisuudessa keikkuvalta seksisymbolilta?



Käännös on Tammen muiden mangojen lailla tehty suoraan japanista, eikä se pahemmin kompastele parista lyömävirheestä huolimatta. Suomennoksessa säilytetty japanilainen tapa kirjoittaa nimet sukunimi edellä on mukava valinta. Asiasta mainitaan erikseen lukijoille, mutta valintaa ei perustella, mikä jättää pohtimaan, miksi tähän ratkaisuun on päädytty. Hyvä kuitenkin, että on, sillä nimet sointuvat näin kivasti.

Kaksiosainen Kuinka maailma pelastetaan on erikoinen sarja, joka ei varmasti sovi kaikille, mutta jos huumorintajussasi on kieroon menevä sivujuonne, kannattanee ainakin kokeilla.