perjantai 26. elokuuta 2016

Rikkonainen rakkauspakkaus

Suomeksi ja espanjaksi japanilaista sarjakuvaa julkaiseva Ivrea -kustantamo on julkaissut nyt suomeksi jo toisen shojomangaka Nana Shiiban tarinakokoelman. Animal Jungle koostuu neljästä Deluxe Betsucomi -lehdessä julkaistusta manganovellista sekä lyhyestä ekstrasta, jossa vielä pokkarin lopussa palataan ensimmäisen tarinan pääparin elämään.

Animal Jungle (Animaru jangaru / アニマルジャングル)
Tekijä: Nana Shiiba
Julkaisija: Ivrea
ISBN: 978-84-16512-97-3
Luettu 1/1
Hinta: 6.95€


Ivrean vuonna 2014 julkaisema toinen Shiiban yksiosainen pokkari Naapurirakkautta kertoi lyhyitä romanttisia tarinoita rähjäisen vuokratalon asukkaiden keskuudessa ja onnistui tontillaan mukavasti. 

Animal Junglen tarinoita ei yhdistä yhteinen miljöö, eikä mikään muukaan. Kattaus on rikkonainen ja pokkarilta jää odottamaan samanlaista ehjää kokonaisuutta kuin mitä Naapurirakkautta sisälsi.


Animal Junglen ehdottomasti erikoisin tarina on Sydänten sympatiaa, eli pokkarin kolmas tapa esittää rakkaustarina. Tässä tarinassa päähenkilötyttö ja -poika pystyvät yhteentörmäyksen tuloksena kuulemaan toistensa ajatukset, mikä vääjäämättä vetää heitä lähemmäs toisiaan. Shiiban onnistunein kertomus tässä kokoelmassa on puolestaan sen toinen tarina Maailman vahvin tyttö, jossa tekijä jotakuinkin onnistuu luomaan ehjän kokonaisuuden.


Kuten koko pokkarin tarinavalikoimasta, jää myös yksittäisistä tarinoista eheys puuttumaan. Shiiban kustannustoimittajat tuskin ovat antaneet vapautta tarinoiden sivumäärän suhteen, mikä on asettanut rajansa sille, mitä voidaan kertoa. Tämä ei kuitenkaan selitä läheskään kaikkea, sillä kuten toisista Ivrean julkaisemista yhden pokkarin romantiikka-annoksista on huomannut, on sama konsepti onnistuttu myös saaman toimimaan

Joka tapauksessa Animal Jungle jatkaa samaa shojopokkareiden linjaa, jota Ivrealta on totuttu näkemään. Vertailussa tekijänsä toiseen suomennettuun kokoelmaan Animal Jungle ei pärjää, mutta tarjoaa toisaalta shojoa kaipaaville suomalaislukijoille jonkinlaisen tavan päästä lukemaan tyttöjenmangaa helposti kaupan hyllyltä. Nämä Ivrean lyhyet shojot tuskin tähän loppuivat, joten seuraavalla kerralla homma voikin taas toimia huomattavasti paremmin.

lauantai 20. elokuuta 2016

Kömpelösti rakkaudessa

Aoha Riden päähenkilö on lukion ensimmäistä luokkaa suorittava Futaba Yoshioka. Ensirakkauden yläasteella kokenut Futaba ei ole oikein päässyt vanhasta ihastuksestaan Tanakasta yli edes ajan kuluessa. Lukiossa Futaba kuitenkin tapaa entistä ihastustaan muistuttavan pojan, mikä tuo sekä vanhat muistot että uudet tunteet pintaan. 


Aoha Ride (Aoharaido / アオハライド)
Tekijä: Io Sakisaka
Julkaisija: Ivrea
ISBN: 978-84-16672-71-4
Luettu 1/13
Hinta: 6.95€

Jo jonkin aikaa suomenkielisiä mangamarkkinoita on vaivannut yksi iso puute. Eläin- ja shonenpainotteinen valikoima on jättänyt pidemmät tytöille suunnatut mangasarjat lähes täysin unhoon. Lyhyempiä sarjoja on kyllä julkaistu, mutta puute on ollut tästä huolimatta melkoinen. Viime aikoina ainoa julkaisussa ollut pidempi shojo-sarja on ollut Rino Mizuhon Maaginen suklaapuoti, jota tähän mennessä on tullut kolmentoista osan verran. Olo olikin varsin yllättynyt, kun Ivrea ilmoitti julkaisevansa Io Sakisakan Aoha Riden suomeksi.


Sarjan pituuden ei tietenkään pitäisi olla itseisarvo. Sarjakuvasta puhuttaessa tärkempiä asioita ovat tietysti kuvitus ja tarina sekä se, kuinka nämä lyövät sarjassa yksiin. Silti tieto sarjan pituudesta luo omat odotuksensa, varsinkin kun Aoha Riden mitta kolmetoistaosaisena ei ole kuitenkaan puuduttavan paljon.

Alkujaan Shueisha-kustantamon Bessatsu Margaret -lehdessä julkaistu, ja myös nimellä Ao Haru Ride tunnettu, sarja päättyi Japanissa viime vuoden alussa. Kotimaassaan hyvin myynyttä sarjaa ei ole virallisesti käännetty englanniksi, joten sarjavalinta on näiltä osin perusteltu.

 
Aoha Riden tyylilaji on romantiikka, joka on otettu käsittelyyn realistisella otteella. Tästä sarjasta ei löydy monista shojosarjoista tuttua taikuutta eikä muutakaan yliluonnollista, mikä tekee siitä jälleen tuoreen tuntuisen muun suomennetun mangan parissa. Ainoa kunnollinen vertailukohta sarjalle on Olipa kerran... me, joka niin ikään kuului Ivrean katalogiin ennen kuin sen julkaisu päätettiin jättää kesken.

Toivottavasti Aoha Ride kestää julkaisuna loppuun saakka ja avaa kenties ovia myös muille kaltaisilleen. Vaikka sen asetelma ei eroa lukuisista muista samantyyppisistä sarjoista juuri mitenkään, on Aoha Ride osattu aloittaa varsin vangitsevasti. Io Sakisaka on osannut kuvata päähenkilön tunnemaailman elävästi, eikä olekaan ihme, että hänen sarjansa ovat Japanissa suosittuja. Lukiolaisnuorten haparoivat tunnustelut rakkaudessa saavat lukijan muistelemaan omiakin epäröiviä kokemuksiaan. Mitä toinen miettii juuri hänestä? Mitä hän tarkoitti tuolla?


Pääparin ohella sarjassa seurataan myös muita Futaban ihmissuhteita. Ensimmäisessä osassa ne keskittyvät etenkin päähenkilön ystävyyssuhteisiin, mutta viitteitä solmuista rakkaudessa on jo havaittavissa. Näillä sivuhahmoilla onkin suuri merkitys Aoha Riden lopulliselle onnistumiselle tai floppaamiselle. Jos kaikkien hahmojen ympärille saadaan luotua kiinnostavia ja uskottavia suhdekiemuroita, on käsissä oikea shojon timantti. Tämä jää kuitenkin jatko-osien varaan, joten ainakin hieman pidemmälle täytyy vielä lukea.


Aoha Ride nykäisee mukaansa kyllä heti, jos lukija vain kestää nuorten parisuhdehuolia.
Sarja on kaikin puolin Ivrean näköinen. Io Sakisakan piirrokset ovat lähellä julkaisijan muiden sarjojen tyyliä ja pokkarin painoasu on jälleen kerran tyylikäs. Tällä kertaa kehuja voi kuitenkin antaa myös sarjan käännöksestä. Näyttäisi siltä, että aiempiin oikoluvun kanssa ilmenneisiin ongelmiin on puututtu. Vaikka aivan ilman kirjoitusvirheittä ei nytkään selvitä, on parannus selvästi havaittava.