maanantai 4. helmikuuta 2019

Ahdistava nuoruuden kertaus - Poissa 2

Aikaluuppeihin jumittumisesta kärsivän Satoru Fujinuman elämä mullistui Poissa -sarjan ensimmäinen osan lopussa ja panokset kasvavat tämän toisen osan myötä. Onnistuuko Satoru muuttamaan menneisyyden kulun ja näin estämään kohtaamansa kauheudet?

Poissa - Erased (僕だけがいない街 / Boku dake ga inai machi)
Tekijä: Kei Sanbe
Julkaisija: Punainen jättiläinen
Suomennos: Taavi Suhonen
Ikäsuositus: 14
ISBN: 978-952-16-2057-7
Luettu 2/9

Kei Sanben sarjasta on vaikeaa kirjoittaa ilman liiallisia juonipaljastuksia, sillä heti alkusivuista saakka sarja on edennyt tarinapainotteisesti.

Kolmikymppinen Satoru paiskii töitä pitsalähettinä ja kamppailee vapaa-ajallaan sarjakuvan tekemisen luovassa tuskassa. Kummallisen lisän elämään tuovat aikaluupit, joihin Satoru toisinaan jää loukkoon siihen asti, että ratkaisee luuppia vaivaavan ongelman esimerkiksi estämällä jonkin onnettomuuden. Tähänkin Satoru on kuitenkin tottunut, ja luupit tuntuvatkin enemmän pieneltä kiusalta kuin todelliselta elämän sisällöltä.

Mutta viimeisin aikahyppy ei ollut edellisten kaltainen, vaan sen vuoksi Satoru elää uudelleen lapsuuttaan vuoden 1988 Pohjois-Japanissa. Tällä kertaa Satoru ei vain todella ole se kymmenvuotias poika, joka hänen kuuluisi olla, vaan hänellä on nuoren pojan kehossaan oman aikansa kolmekymppisen nuoren miehen kokemukset apunaan, kun hän koittaa estää kahta todella pahaa asiaa tapahtumasta.




Vaikka jo ensimmäisestä pokkarista pystyi sanomaan, että käsillä on poikkeuksellisen hyvä sarjakuva, nostaa toinen osa sarjan tasoa vielä muutaman piirun verran lisää. Tiivistunnelmainen trilleri saa lukijansa todella ahdistumaan ja toivomaan Satorun onnistumista. Sarjan ilmapiiri on ahdistava, sillä hyviäkin hetkiä varjostaa tieto lähestyvästä pahasta.

Onnellista loppua ei voi tämän sarjan kohdalla pitää itsestäänselvyytenä, mikä nostaa sarjan lukuarvoa huomattavasti.




Poissa on Suomessa julkaistujen sarjakuvien kärkeä, ei pelkästään suomennetun mangan parhaimmistoa. Tarina pitää otteessaan, sitä on höystetty sopivasti yksityiskohdilla ja Kei Sanben taidekin miellyttää silmää alun pienen totuttelun jälkeen.

Lue ensimmäisen osan arvio täältä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti