perjantai 3. elokuuta 2018

Kun järjestelmä tökkii

Psycho-Pass -animeen perustuva Tarkastaja Akane Tsunemori tuntui ensimmäisten kolmen osan ajan vain väljästi science fictionilta murhatutkimusten noustua etualalle. Neljäs pokkari muuttaa tilannetta.


Tarkastaja Akane Tsunemori (監視官 常守朱 / Kanshikan Tsunemori Akane)
Sarjakuva: Hikaru Miyoshi
Alkuteos: Psycho-Pass Committee
Hahmosuunnittelu: Akira Amano
Tarinasuunnittelu: Gen Urobuchi (Nitroplus)
Julkaisija: Punainen jättiläinen
Suomennos: Suvi Mäkelä
Luettu 4/6

Akane Tsunemori on Yleisen turvallisuuden viraston nuori tarkastaja, jonka alaisuudessa toimii neljä toimeenpanijana, eli rikolliseen toimintaan potentiaalista ihmistä. Heidän ei anneta tämän ominaisuutensa takia kulkea vapaana, vaikka he eivät olekaan syyllistyneet mihinkään konkreettiseen. Yhdessä tarkastajien ja toimeenpanijoiden tiimit kuitenkin estävät ja ratkovat rikoksia, joita on tapahtunut - tai saattaisi tapahtua.

Eletään 2100-luvun tulevaisuudessa, jossa yhteiskunnan ote kansalaisistaan on vankalla pohjalla. Ihmisten rikoskertoimia, toisin sanoen näiden mielen vakautta ja kelpoisuutta rauhalliseen yhteiskuntaan, mitataan skannaamalla. Mittaustuloksien avulla päivittyy jokaisen ihmisen oma psyykepassi, joka puolestaan määrittää yksilön mahdollisuudet yhteiskunnassa. Tosiasiallinen yksityisyys on menetetty valvovalle Sibylla-järjestelmälle, mutta samalla vastineeksi on saatu rauhallinen maailma.

Kaikissa järjestelmissä on kuitenkin aukkonsa ja vajavaisuutensa, eikä Sibylla ole poikkeus. Sarjan neljännessä osassa otetaan aimo loikka scifimpään suuntaan, kun orwellilainen yhteiskunta osoittaa rakoilemisen merkkejä. Yleisen turvallisuuden virasto koettaa pitää järjestystä yllä, mutta yhä suuremmin ponnistuksin.



Tarkastaja Akane Tsunemori ei missään vaiheessa ole ollut tylsä sarja, mutta neljännen osan myötä se muuttuu jo mehukkaaksi. Graafinen väkivalta vähenee, mutta samaan aikaan yhteiskunnan syvemmät sairaudet tuodaan esille.

Sarjan sanoma on ajankohtainen, vaikka teema onkin tuttu jo vuosikymmenien takaa kirjallisuuden klassikoista. Lukija huomaa, kuinka mediaa syytetään paniikin lietsonnasta ja netissä kerrotaan liikkuvan totuutta ja väärää tietoa tahallisesti sekoitettuna. Samat väitteet olisi voinut lukea aivan hyvin sarjakuvan sijaan päivittäisestä uutisvirrastakin, mikä luo Tarkastaja Akane Tsunemorin lukemisesta jopa jossain määrin levottoman lukukokemuksen. Tosin herättelevällä tavalla, kuten hyvä scifi usein tekee.

Onpa mukaan ujutettu muutama kirjasuosituskin. Nämä nimet on syytä lisätä lukulistalleen:


lauantai 14. heinäkuuta 2018

Moe-enkeli Gabriel

Sangatsu Mangan neliosainen uutuusmanga Gabriel Dropout on kesälomalekotteluun hyvin istuva ja kepeä komedia. Sarjassa seurataan maanpinnalle ihmisiä tarkkailemaan lähetettyä enkeliä ja tämän epäenkelimäistä elämänotetta.

Gabriel Dropout (ガヴリールドロップアウト)
Tekijä: ukami
Julkaisija: Sangatsu Manga
Alkuperäinen julkaisija: ASCII Media Works
Suomennos: Antti Valkama
Luettu: 1/6+
Hinta: 6.20€ lehtipisteissä



Gabriel, lempinimeltään Gabi, valmistuu taivaallisessa koulussaan enkeliksi mitä parhain paperein ja hänet lähetetään maanpinnalle tutustumaan ihmiselämään. Alussa nuori enkeli onkin tarmokas ja suhtautuu tehtäväänsä innolla.

Ihmisten maailmassa riittää kuitenkin houkutuksia, joilta enkelikään ei ole täysin turvassa. Gabriel Dropout seuraa, kuinka Gabin enkelintoimi sujuu tämän langettua laiskuuteen ja viihdemaailman huvituksiin.


Epäenkelimäisen Gabin lisäksi sarjassa on joukko muita hahmoja, joiden toiminnasta sarjan vitsit revitään. Esimerkiksi välinpitämättömän, laiskan ja itsekkään Gabin vastakohtana toimii liiankin tunnollinen demoni Vignette. Tämän kaksikon lisäksi mukana on pari muutakin ihmisten maailmaan tutustumaan tullutta demonia ja enkeliä, mutta hahmomäärä ei räjähdä käsiin, vaan pysyy mukavan maltillisena.


Kaikkia hahmoja voi hyvin kuvailla termillä "moe" ja oikeastaan koko sarja on moen kyllästämä. Huumorinsa ohella Gabriel Dropout pyrkii koukuttamaan lukijansa hahmojen söpöydellä. Jopa viiksekäs kahvilan setäkin jossain määrin väräyttää söpöyteen taipuvaisten lukijoiden tuntemuksia.


Moekahvisetä

Vaikka sarjan hahmot ovat enkeleitä ja demoneja, ei Gabriel Dropout revi sen syvemmin huumoriaan kristinuskon ominaispiirteistä. Uskontoa tärkeämpää on varsin yleismaailmalliseksi levinnyt käsitys siitä, että enkeleiden kuuluu olla kilttejä ja demonien pahoja. Gabriel Dropout kääntää tämän perustan päälaelleen ja saakin tällä yksinkertaisella tempulla aikaan varsin hauskaa huumoria.

Gabriel Dropoutin lukemisessa ei kauaa vierähdä. Juttu pidetään keveänä ja yksinkertaisena ja tämän ansiosta kiinnostus säilyy loppuun asti. Ensimmäinen pokkari on aavistuksen verran parempi ensimmäisen puolikkaan aikana, mutta mistään varsinaisesta tason putoamisesta jälkipuoliskon vitseissäkään ei ole kyse.


Suomenkielinen käännös on toimiva. Teksti on pidetty sopivan simppelinä sarjan luonteen mukaisesti ja pari japanilaiseen kulttuuriin liittyvää seikkaa on selitetty pokkarin lopussa. Julkaisun ainoat moitteet tulevat pokkarin hieman vinksallaan olevasta leikkauksesta, jonka huomaa muutamin kohdin sivujen alalaidan esiin jääneistä, mangapokkarin tuotantoon liittyvistä teksteistä. Toisin sanoen alareunassa leikkauksen raja on lipsahtanut muutaman millin liian alas. Vastaavasti yläreunassakin raja on liian alhaalla, mutta onneksi tämä ei vaikuta tekstin luettavuuteen kuin aavistuksen muutamalla sivulla.

Sarjan aloituksen ajoittaminen kesään on hyvä veto, sillä nopealukuinen pokkari on omiaan matka- tai muutoin vaan lomalukemiseksi. Sarja jatkuu yhä Japanissa ja on tähän mennessä ilmestynyt siellä kuuden pokkarin verran. Helpon lukemisen tarpeessa oleville suositeltava kokeilu.