sunnuntai 23. heinäkuuta 2017

Shibuyasta rinnakkaismaailmaan

Mamoru Hosodan viime vuonna Suomen ensi-iltansa saaneen Poika ja peto -animaation sarjakuvasovitus on kolmas Hosodan elokuvaan perustuva suomennettu manga.

Poika ja peto (Bakemono no ko / バケモノの子)
Alkuteos: Mamoru Hosoda
Sarjakuva: Renji Asai
Julkaisija: Sangatsu Manga
Suomennos: Janne Mökkönen
Luettu: 1/4
Hinta: 6.20€

 

Jo Hosodan aiemmista töistä, Summer Warsista ja Susilapsista tavalla tai toisella tutut ihmistä muistuttavat eläinhahmot ovat uusimmassa sarjassa vielä aiempia selkeämmin esillä. Yksin toimeen tuleva nuori poika Kyuta näet päätyy Tokion Shibuyan kaupunginosasta rinnakkaismaailma Jutengaihin, jota asuttavat antropomorfiset olennot yhtäläisyyksineen niin ihmisiin kuin erilaisiin nisäkkäisiinkin.

Kaiken lisäksi vastahankainen Kyuta päätyy yhden tällaisen, ihmisen ja karhun sekoituksen, Kumatetsun oppilaaksi. Samalla Jutengain maailma hiljalleen avaa salojaan Kyutalle. Rauhaisan maan ilmapiirissä on aistittavissa jonkinlaisen konfliktin siemen.


Jutengai muistuttaa monessa mielessä ihmisten asuttamaa maailmaa. Erojakin toki on, joista selkeimpänä tietenkin sen asukkaiden ulkomuoto. Muista eroista silmiinpistävä on esimerkiksi se määrä katanoita, johon Jutengaissa törmää.




Sarjan asetelma muistuttaa Japanin vahvasta tarinaperinteestä henkiolentoineen. Tarina kuitenkin selväksi sen, etteivät Jutengain asukit ole jumaluuksia. Toisaalta he eivät ole ihmisiäkään, eli kyse on aivan omasta porukastaan. Tällä koitetaan tehdä pesäeroa muihin japanilaiskertomuksiin, joissa yksittäinen ihminen vaeltaa rinnakkaismaailmassa. Päällimmäisenä verrokkina mieleen nousee Hayao Miyazakin kuulu Henkien kätkemä -animaatioelokuva.
 
Yhden neljänneksen perusteella on vielä mahdoton sanoa, kuinka omanlaisensa tarina Poika ja peto lopulta on. Sarjaa on helppo lukea ja sen keveys sopii oivasti kesälukemistoon, mutta yhden pokkarin jälkeen se ei toisaalta jätä suurta nälkää jatkaakaan. Aiempiin Hosodan elokuvien mangasovituksiin verrattuna Pojasta ja pedosta puuttuu tuoreuden tuntu, joka viehätti sekä Summer Warsissa että Susilapsissa.


Suurin tenho jatkaa sarjan parissa johtuukin juuri Hosodan meriiteistä, sillä aiemman kokemuksen mukaisesti myös Poika ja peto voi vielä harpata eteenpäin ja ottaa lukijansa kertariuhtaisulla mukaan. Tarina on vielä alussa ja monta mutkaa oletettavasti edessäpäin.

Laiskanlaisesti koukuttavasta alusta huolimatta on kuitenkin hienoa nähdä myös Poika ja peto suomeksi. Julkaisupäätös tuo jatkuvuutta kustantajan nimikkeisiin ja tietysti myös vaientaa pohdinnat siitä, olisiko sarja lukemisen arvoinen. Nyt se on helppoa itse päätellä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti