Marraskuun kiinnostavat mangat

Lokakuun mangajulkaisuista kirjoittamani pieni juttu osoittautui yllättävän suosituksi, joten päätin jatkaa samalla linjalla myös marraskuun osalta.

Samankaltaiseen iloitteluun ei marraskuu kuitenkaan taivu kuin edeltäjänsä. Esimerkiksi suomeksi ei ala yhtäkään uutta sarjaa, mikä ei pienellä markkina-alueella toisaalta ole suurikaan ihme. Yksi varsin hyvä sarja sen sijaan tulee päätökseensä marraskuussa. Sellainen on mangamaailman kiertokulku.

Tässä suomennetut mangasarjat, jotka jatkavat kulkuaan marraskuussa.

JATKUVAT SARJAT

Last Wars 7 (Yoshihiro Takahashi, Punainen jättiläinen), 1.11.

Kuroshitsuji - Piru hovimestariksi 28 (Yana Toboso, Punainen jättiläinen) 8.11.

One Piece 91 (Eiichiro Oda, Sangatsu Manga) 15.11.

Tokyo Ghoul:re 4 (Sui Ishida, Punainen jättiläinen) 15.11.

Titaanien sota - Attack on Titan 28 (Hajime Isayama, Sangatsu Manga) 29.11.

Kyllä, One Piece jatkuu vihdoinkin osan 91 merkeissä. Pienestä viivästyksestä johtuen uusi julkaisupäivä on kaavailtu kuun puoleen väliin. Minulla on toisinaan tapana odottaa muutaman One Piece -pokkarin verran ennen kuin sarjaa jatkan, joten enköhän minäkin palaa pian Olkihattupiraattien porukkaan, sillä tämän osan myötä minulla on kolme suomennettua pokkaria lukematta. Odottavan aika on toisinaan pitkä, mutta palkitseva.

Titaanien sota jatkuu edelleen ja tässä vaiheessa tuntuvat, osan 28 iskeytyessä jo suomalaiskauppojenkin hyllyyn, jo varsin kaukaisilta ne puheet, että sarja päättyisi 20. pokkarin tietämillä... No, en minä tuolloin vuosia sittenkään tähän tekijän aikomukseen täysillä uskonut.

Monelle lienee mieluisa tieto se, että Kuroshitsuji jatkuu edelleen suomeksi. Japanin tahdin kiinni ottanut sarja on väkisinkin hidastanut täkäläistäkin julkaisutahtiaan, mutta onneksi yhä edelleen suomeksi ilmestyy. Näiden silloin tällöin kauppoihin tulevien sarjojen kohdalla on aina pieni pelko, etteivät sarjaa keränneet huomaa uusinta osaa, mutta toivottavasti pelko on turhaa. Tätä pokkaria 28 on tainnut jo joitakin kanavia pitkin saada - eli se on oikeastaan julkaistu jo lokakuussa ennakkotiedoista poiketen - mutta koska Lehtipisteen sivusto ei sitä löydä, enkä pokkaria listannut lokakuun uutuuksiin, niin pidetään sarja nyt tällä listalla.

PÄÄTTYVÄT SARJAT

Poissa - Erased 8 (Kei Sanbe, Punainen jättiläinen), 1.11.

Kei Sanben mukaansatempaava murhamysteeri-aikamatkustustrilleri päättyy heti kuun ensimmäisenä päivänä, kun sarjan kahdeksannen osan pääsee niin halutessaan ostamaan. Myönnän, että minulla sarjan kanssa on vielä hieman enemmän tekemistä, mutta tähän saakka luetun perusteella Poissa on yksi viime vuosien parhaista käännösmangoista meillä päin, joten pienesti murheellinen olo sarjan päättymisestä tulee. Toisaalta, hyvä sarja on syytä osata lopettaa ajoissa, jotta taso ei pääse putoamaan, joten ehkä hyvä näin.

AMERIKAN MANGAT

Tässä vielä muutama mangavinkki englanninkielisien julkaisujen osalta. Näitä en siis sen kummemmin valikoi minkään muun suhteen kuin siinä mielessä, mikä minua itseäni syystä tai toisesta sattuu kiinnostamaan. Tällaisia vinkkaan siis tällä erää:

The Pits of Hell (Yoshikazu Ebisu, Breakdown Press) 5.11.

Toisinaan vaihtoehto-, taide- tai-miksi-ikinä-sitä-kutsuisikaan -sarjakuva on hyvää ja toisella kertaa taas ei niinkään. Tämä pätee kuvanäytteiden perusteella Breakdown Pressin tulevaan julkaisuun, Yoshikazu Ebisun The Pits of Hell -lyhärikokoelmaan. Yleensä valtavirrasta edes hitusen poikkeava manga tekee minuun vaikutuksen ainakin taiteensa osalta, mutta tässä tapauksessa sekään ei pidä täysin paikkaansa. Kannesta jo näkee, että jälki on jossain määrin kömpelöä, mutta jostain syystä näihin kummiinkin tapauksiin tekee aina mieli tarttua. Ymmärrän, jos ette ole kanssani samaa mieltä.

Julkaisupäivämäärä tälle julkaisulle on suuntaa-antava, sillä kustantaja ilmoittaa sivuillaan ennakkotilausten lähtevän tilaajille marraskuun viidennen jälkeen.

Levius/est 1 (Haruhisa Nakata, Viz Media) 19.11.

Ensimmäinen osa Levius/est -nimellä julkaistavaan sarjaan ilmestyy hieman marraskuun puolen välin jälkeen, mutta tästä ei kannata lähteä liikkeelle. Hieman aiemmin tänä vuonna Viz julkaisi tarinan alun yksiosaisena kokoomana Levius ja jatkaa nyt uudemman sarjan parissa.

Sarjan keskiössä ovat koneellisesti muokatut taistelijat, jotka matsaavat keskenään tuhoisan sodan jälkeensä jättämässä maailmassa. Postapokalyptista kyborgiscifiä kauniilla taiteella? Tänne, kiitos.

Seven Little Sons of the Dragon - A Collection of Seven Stories (Ryoko Kui, Yen Press) 26.11.

Viimeinen vinkki on pokkarin mittainen tarinakokoelma nimekkään Delicious in Dungeon -sarjan tekijältä. Taruolentoja sekä mennyttä ja nykyistäkin maailmaa käsittelevien tarinoiden tasosta on tietysti tässä vaiheessa vaikeaa sanoa mitään, mutta kantta, jossa nuori nainen ratsastaa lohikäärmeellä kala kainalossaan on vaikeaa ohittaa. Toivottavasti tämä pokkari on saanut julkaisupäätöksen Yen Pressin porukalta muustakin syystä kuin tekijänsä tunnetumman sarjan siivellä.

Väkivallalla sortoa vastaan - Patriootti Moriarty 3 ja 4

Ryosuke Takeuchin ja Hikaru Miyoshin Sherlock Holmes -tulkinta Patriootti Moriarty on hyvä esimerkki sarjasta, jolle kannattaa antaa aikaa kehittyä. Sarjan kolmas ja neljäs osa syventävät juonta onnistuneesti silti pilaamatta tarinan keveää perusluonnetta.

Patriootti Moriarty
Yukoku no Moriarty /憂国のモリアーティ
Tarina: Ryosuke Takeuchi
Taide: Hikaru Miyoshi

Sir Arthur Conan Doylen teoksiin perustuen
Julkaisija: Punainen jättiläinen
Alkuperäinen julkaisu: Jump SQ (Shueisha)
Suomennos: Kim Sariola
Luettu 4/9+

Sarjan edellisten osien arvio

 

Kolmannen ja neljännen pokkarin myötä Patriootti Moriarty ottaa edelleen lisää tuulta alleen. Tärkeimmät henkilöt, Moriarty ja Holmes, käyvät jo hyvinkin tutuiksi. Samoin Moriartyn suuri suunnitelma saa lisää kierroksia.

Mutta niin kuin ei tässä olisi jo tarpeeksi, sekoittaa käsikirjoittaja tarinaan yllättäviä, kokonaan uusia elementtejä, joista osa on tuttuja Sherlockinsa tunteville, mutta osa hakee innoitusta muista lähteistä. Vai mitä sanoisitte esimerkiksi nimistä Moneypenny ja M? Patriootti Moriartysta näyttääkin kehkeytyvän paljon moniulotteisempi soppa, kuin heikohkon ensimmäisen osan myötä uskalsi toivoakaan.

Tuttuja nimiä - mutta kuinka ne Sherlockiin liittyvät?

Sarjan edettyä tähän pisteeseen, uskaltaa ääneenkin jo kertoa, että Moriartyn vehkeilyjen tavoitteena on poistaa englantilaisesta luokkayhteiskunnasta kaikki sen tuottama paha. Käytännössä tämä tarkoittaa aatelisten tekemien vääryyksien kostamista väkivallalla, mikä aiheuttaa tietysti moraalisen ongelman.

Moriartyn apuri Moran.

Onneksi tämä ongelma on sarjassa nostettu esiin, eikä sitä piilotella tai peitellä pitäen lukijaa tyhmänä. Tässä mielin Patriootti Moriarty muistuttaa hieman toista, kuuluisampaa sarjaa, jossa rikoksiin vastataan samalla mitalla. Toiveissa on, että Death Noten lailla myös Moriartyssa muistetaan kaikkia rikoksen tekijöitä ansaitulla tavalla.

Sarjaa on edelleen simppeli lukea. Vaikka tarina laajenee ja yhä useampi sivuhahmo - kuten neljännessä osassa esiin nostettu Moran - lisää merkitystään, ei juonenkuljetus ala turhia kikkailemaan. Kulloinenkin tarinan osa keskittyy vain sille keskeisimpien hahmojen käsittelyyn, eikä ota liiaksi sivupolkuja näyttääkseen, mitä toisaalla tapahtuu samanaikaisesti. Tämä pitää sarjan helppolukuisena ja sitä kautta myös helposti lähestyttävänä. Kehitys sarjan ensimmäisen osan jälkeen on johtanut oikeaan suuntaan ja vienyt yllättävänkin pitkälle jopa siinä määrin, että sarjaan alkaa olla täysin koukussa.

Japanin Mikki Hiiri vauhdissa - Atom: Robottitarinoita

Tampereen taidemuseossa avautui syyskuussa kaksi japanilaista sarjakuvaa esittelevää näyttelyä. MangaMania! -näyttely keskittyy laajemmin mangaan ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen Japanissa. Toisessa näyttelyssä puolestaan pureudutaan tarkemmin nykyaikaisen mangan luojan ja sen kaikkein suurimman, Osamu Tezukan, sarjakuvatuotantoon. Näyttelyistä voi lukea tarkemmin esimerkiksi Ylen jutun kautta.

Osamu Tezuka - Mangan jumala -näyttelyn kanssa samanaikaisesti julkaistiin vasta toinen suomennettu "jumalan" työ, Atom - Robottitarinoita.

Atom - Robottitarinoita (Tetsuwan Atom / 鉄腕アトム)

Tekijä: Osamu Tezuka

Julkaisija: Sangatsu Manga

Käännös: Taavi Suhonen

Ensimmäinen Tezukan suomennettu sarjakuva oli hänen uransa varhaistuotantoon kuuluva Viidakon valtias, eli Jungle taitei. Talvella 2012-2013 julkaistu Viidakon valtias oli komea ja Suomen mittakaavassa poikkeuksellinen mangajulkaisu jo ulkoisesti kovien kansiensakin vuoksi. Nyt julkaistussa robottipoika Atomin seikkailuja esittelevässä pokkarissa tulokulma julkaisun ulkoasuun on tutumpi ja arkisempi. Atom - Robottitarinoita on noin parisataasivuinen, pehmeäkantinen pikkupokkari, kuten kaikki meillä nykyisin julkaistava manga.

Ulkoasu ei kuitenkaan ole huono valinta, sillä tällaisena Atom tavoittanee laajemman yleisön, eli normaalit mangan lukijat sekä näyttelyn kautta Tezukasta kiinnostuneet museokävijät. Kovakantinen, ja jo siksikin kalliimpi, julkaisu voisi tiputtaa potentiaalisia ostajia pois.

Komean poikkeuksen pokkarin ulkoiseen antiin antaa Tampereen taidemuseon Tezuka-näyttelyn näyttelyluettelo. Siinä erityisesti muuta julkaisua paksummalle ja sileämmälle paperille painettuna otokset Tezukan taiteesta värikuvina ovat silkkaa silmäkarkkia.

Luettelossa on kuitenkin yksi pieni virhe - toinen luettelon kirjoittajista sanoo Tezukan tehneen yli 600 ja toinen yli 700 eri sarjakuvanimikettä. Suuresta kuprusta muutoin tyylikkäässä julkaisussa ei ole kysymys. Pieni virhe yksityiskohdissa voikin olla syntynyt jo pelkästään Tezukan tuotannon laajuudesta, sillä eri lähteistä voinee saada töiden määrään eri vastauksen. Kun puhutaan tuotannosta, joka kattaa satoja nimikkeitä ja noin 150 000 sivua sarjakuvaa, ei laskeminenkaan ole enää helppoa. Olipa oikea luku sitten lähempänä kumpaa tahansa, luku on huikea.

Atom - Robottitarinoita koostuu viidestä Tezuka Productionsin valitsemasta tarinasta vuosilta 1960 - 1975. Ensimmäinen tarinoista, Atom syntyy, on kertausta Atomin tarinan varhaisvaiheista ja sopiva aloittamaan yksittäisen kokoelmapokkarin. Loput neljä tarinaa esittelevät kukin joitakin sarjalle keskeisiä ja ominaisia piirteitä, kuten tuttuja hahmoja tai teemoja. Samalla tarinat antavat hyvän kuvan Tezukan osaamisesta myös teknisesti, sillä tarinoiden pituudet vaihtelevat kymmensivuisesta tarinasta Valehteleva robotti pidempiinkin kertomuksiin ilman, että tarinoiden vauhti tai niiden sisältämä sanoma kärsisivät.

Tuttua Tezukaa, eli sarjakuvataiteilija itse omassa sarjakuvassaan.

Japanin Mikki Hiiri

Hahmona Atom on kuin Mikki Hiiri supervoimilla. Tezuka yhdistää tarinoissaan toiminnan ja huumorin, mutta harvoin jos koskaan nauruja revitään Atomin kustannuksella. Tässä mielessä Atom on siis kuin Disney-sarjakuvien Mikki, mutta yhtäläisyyksiä on muitakin. Molemmat ovat luonteeltaan oikeudenmukaisia ja reiluja sekä tarinan kannalta ratkaisevan tärkeitä. Muut hahmot voivat kyllä auttaa Atomia - tai Mikkiä - pulassa, mutta ilman päähenkilön sinnikästä toimeliaisuutta ei paha saisi palkkaansa.

Japanilaisen robottipojan samankaltaisuus amerikkalaisen sankarihiiren kanssa ei ole yllättävä, sillä Osamu Tezukan tiedetään pitäneen Walt Disneyn animaatioista ja häntä on myös kutsuttu Japanin Disneyksi. Atomin seikkailuja julkaisiin Japanissa vuosina 1952 - 1968, eli sarja alkoi juuri samana vuonna kuin amerikkalaisten Japanin miehitys päättyi. Toisen maailmansodan päättänyt Japanin antautuminen johti maan amerikkalaismiehitykseen, mikä toi maahan ulkomaalaisten sotilaiden lisäksi myös amerikkalaista viihdettä esimerkiksi elokuvien ja sarjakuvien muodossa. Tezuka oli siis Atomin hahmoa luodessaan ollut sopivasti alttiina amerikkalaiselle viihteelle, mikä näkyy nyt käsillä olevassa sarjakuvassa selvästi.

Kuitenkaan Tezukan Atom ei ole pelkästään japanilainen vastine Disney-sarjakuvalle. Vaikka Tezuka rakentaa tarinoitaan Atomille samantyyppisen huumorin ja seikkailujen kautta, on hän lisännyt niihin syvän filosofisen ja humaanin pohjavireen. Atomissa tämä vire ei ole samalla tavalla selkeästi esillä kuin joissain muissa Tezukan sarjoissa - esimerkiksi Phoenix tai Buddha - mutta ei sitä ole poiskaan jätetty.

Atom - Robottipoika voi näyttää äkkiseltään yksinkertaiselta ja keveältä lastensarjakuvalta, mutta ulkonäkö osin pettää, sillä mukana on myös klassiseksi science fiction -teemaksi noussut koneiden ja ihmisten välinen suhde. Mikä tekee robotista koneen ja mikä erottaa ihmisen koneesta, jos ulkoisesti ja tavoiltamme olemme samanlaisia? Mitä ihminen voi tehdä itsenäisesti toimivalle ja ajattelevalle robotille? Vastaavanlaisiin vaikeisiin kysymyksiin eivät Disney-sarjakuvat taivu.

Loppulause

Pokkari on myynnissä Tampereen taidemuseon lisäksi kirjakaupoissa ja erilaisissa verkkokaupoissa, eli ruokakauppojen hyllyiltä ei Atomia löydy. Tämä kertoo samalla Tezukan Atomin ongelmasta. Vaikka sarjakuva sinällään on hyvää ja merkittävää, se ei todennäköisesti vanhahtavan tyylinsä vuoksi ole varma valinta jokaiselle mangan ystävälle. Vuosikymmeniä sitten ilmestyneen sarjakuvan julkaisu kielellä kuin kielellä on riskipeliä, olipa tekijä kuka tahansa.

Atom - Robottitarinoita on epäilemättä yksi kuluvan vuoden tärkeimpiä sarjakuvajulkaisuja maassamme. Osamu Tezukan maineen, merkityksen ja mittavan tuotannon huomioon ottaen hänen sarjakuviaan on julkaistu suomeksi luvattoman vähän. Sarjakuvakustantaminen ei kuitenkaan ole pelkästään halua julkaista kovan meriitin tekijöitä ja sarjoja, mikä selittää Tezukan puutetta Suomessa. Nyt on kuitenkin tarjoutunut hyvä tilaisuus kurkistaa pokkarin verran mangan historiaan suomeksikin - samalla hienoa sarjakuvakerrontaa ihaillen - mikä ansaitsee kiitosta.