lauantai 17. joulukuuta 2016

Televisio-Sherlock sarjakuvana

Punaisen jättiläisen jo lokakuussa julkaiseman Uusi Sherlock -tv-sarjan japanilaisen mangasovituksen Sherlockin ensimmäinen osa Vaaleanpunainen kuolema on erittäin uskollinen alkuperäisteokselle, tv-sarjan ensimmäiselle jaksolle.

Sherlock 1: Vaaleanpunainen kuolema
Sarjakuva: Jay
Käsikirjoitus: Steven Moffat & Mark Gatiss
Julkaisija: Punainen jättiläinen
Käännös: Suvi Mäkelä
ISBN: 978-952-16-1964-9
Hinta: 6.90€
Luettu: 1/3



Vanha tuttu etsivä...

Iso-Britannian pääkaupungissa Lontoossa tiedotusvälineet ovat herättäneet kolmeen itsemurhaan. Miljoonakaupungin elämässä kolmen itsensä päättäneen ihmisen elämän ei pitäisi olla surullisuudestaan huolimatta erikoinen ilmiö, mutta silti poliisi tutkii tapauksia tavallista tarkemmin.

Kaikki kolme kuolemaa nimittäin muistuttavat toisiaan niin paljon, että niillä täytyy olla yhteys toisiinsa siitäkin huolimatta, ettei mikään näytä viittaavan ulkopuoliseen tekijään tai tekijöihin. Poliisi on ymmällään. Ja koska poliisi on hakoteillä, tarvitaan virkavallan tueksi joku ulkopuolinen auttamaan tutkimuksissa. Tämä joku on Sherlock Holmes ja apunaan hänellä on tohtori John Watson, Afganistanin sodan veteraani.


Yllä esitellyssä tarinan aloituksessa ei varmasti ole kenellekään mitään uutta. Arthur Conan Doylen luoma mestarietsivä apureineen on tuttu heillekin, jotka eivät ole lukeneet kirjailijan kirjoittamia tarinoita. Kuuluista tarinoista on tehty lukuisia erilaisia tulkintoja niin televisioon kuin muihinkin viihteen muotoihin. Sherlock Holmes on yksi populaarikulttuurin tunnetuimmista hahmoista, jonka kaikki tuntevat. Ja yhä edelleen Holmesin hahmoon tartutaan uudestaan ja saadaan jälleen uusia ihmisiä tutustumaan häneen.

...uudessa ajassa
 
Tällä kertaa Holmes ja Watson on tuotu sarjakuvamuotoon ja nykypäivään. Lontoon 1800- ja 1900-lukujen taitteen kadut  ovat vaihtuneet satakunta vuotta myöhempään 2000-lukuun. Edelleen kuitenkin Sherlockin hoksottimet ovat omaa luokkaansa.

Mutta suoraan ei uutta tulkintaa ole tehty sarjakuvaksi. Modernin ajan Sherlock nimittäin löysi ensin tiensä televisiosarjaksi Uusi Sherlock, minkä jälkeen japanilaiset keksivät tehdä tarinasta sarjakuvan. Vuonna 2010 alkaneen tv-sarjan mangasovitus alkoi vuonna 2012  Kadokawan Young Ace -lehdessä. Nyt Sherlockia on saatu mangana jo kolmen osan verran jokaisen pokkarin kertoessa yhden tv-sarjan jakson tapauksen. Kolme ensimmäistä jaksoa kattavat myös Uuden Sherlockin ensimmäisen tuotantokauden.

Ensimmäistä kertaa Uusi Sherlock tai sen mangaversio ei tulkitse Holmesin hahmoa uudella tavalla. Myöskään japanilaiset eivät ole Doylen luomuksen äärellä uuden edessä, sillä Suomessakin on voitu lukea mangasarja Etsiväkoira Sherdockia, jossa mestarietsivä onkin jälleensyntynyt puhuvaksi pieneksi koiraksi. Koirahahmoinen - mutta silti ihmismäisempi kuin Sherdock - on myös televisioanime Sherlock Koiran etsivänero, jonka seikkailuja on Suomenkin televisiosta esitetty 1990-luvulla.

Näiden toisinaan varsin outojen tulkintojen ohella Arthur Conan Doyle on antanut myös tekijänä innoitusta esimerkiksi Salapoliisi Conanin luojalle Gosho Aoyamalle. Maailmassa ei ole montaa paikkaa, jossa Sherlock Holmesiin ei olisi törmätty, eikä Japani tee tässä poikkeusta.


Kuin televisiota lukisi

Uuden Sherlockin toteutus televisiosta katsottuna on ollut onnistunut ja manga seuraa ensimmäisen osan perusteella hyvin tarkasti alkuperäisen jakson tapahtumia. Eikä samankaltaisuus jää vain tarinan tasolle, sillä nimimerkki Jayn piirtämä sarjakuvasovitus lainaa alkuteokselta jopa hahmojen ulkonäön. Näin sitä saadaan annos Benedict Cumberbatchia myös mangaa lukiessa.

Se, pitääkö piirrosasun samankaltaisuutta hyvänä asiana, riippuu täysin lukijan omista mieltymyksistä. Jos Cumberbatch ei lukeudu näyttelijänä omiin suosikeihin, voi hänen näkemisensä mangan sivuilla tuntua liioittelulta. Hauskaa muuten, että parhaillaan elokuvateattereissa Tohtori Oudon sarjakuvahahmoa elokuvassa Doctor Strange esittävä Cumberbatch esittää tunnistettavana itsenään toista hahmoa sarjakuvan sivuillakin. Ehkä vuorosanojen muistaminen on näin ollut ainakin elokuvaroolia helpompaa.



Tarina vetää modernin sarjakuvasherlockin kauttakin mukavasti, vaikka aivan televisiosarjan tasolle ei tämä ensimmäisen jakson tulkinta ylläkään. Jayn manga toimii kyllä omillaan ilman, että lukijan täytyy tuntea alkuteosta saadakseen lukemastaan jotain irti, mutta silti sarjakuvan tiukan nojaamisen televisioalkuperään huomaa. Esimerkiksi ensimmäisen pokkarin nimi Vaaleanpunainen kuolema viittaa selkeästi vaaleanpunaisen värin tärkeyteen Sherlock Holmesin ratkomassa rikoksessa, mutta värin merkitystä ei alleviivata tarpeeksi, jotta se toimisi värittömässä sarjakuvassa. Samoin päähenkilöetsivän ajoittaisissa puhetulvissa tarinan alkuperän huomaa olevan jossain toisaalla.

Ei Sherlock silti huono sarjakuva ole, vaikka tällä kertaa alkuperäinen peittoaakin coverin. Tv-sarjan suurimmat fanit voivat pitää toista tapaa päästä tarinan sisään houkuttelevana. Sherlock: Vaaleanpunainen kuolema on kelpo sarjakuva, joka toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla kuitenkin vaatisi sen, että lukija ei tunne tarinaa. Erityisesti sarjakuvaa voikin siis suositella niille, jotka eivät Uuteen Sherlockiin ole ennestään tutustuneet.

torstai 8. joulukuuta 2016

Keijufantasiaa ja sokeriherkkuja

Highlandin maata asuttaa kaksi toisiaan halveksivaa rotua, ihmiset ja keijut, joiden välisestä historiasta ei toista kohtaan tehtyä hyvää tekoa löydy. Yhteistä keijuille ja ihmisille on viehtymys hopeasokeriksi kutsuttuun herkkuun. Oikeamielinen Ann on päättänyt saavuttaa arvostetun hopeasokerimestarin tittelin, ja tätä kautta tuoda iloa toisten makeasta herkusta pitävien elämään. Pitkän Sugar Apple Fairytale -fantasiakirjasarjan ensimmäiseen osaan perustuva Hopeasokerimestari & Musta keiju on tarina ystävyydestä, luottamuksesta ja tasa-arvosta.

 Hopeasokerimestari & Musta keiju (銀砂糖師と黒の妖精 〜シュガーアップル・フェアリーテイル〜 / Ginzatoshi to kuro no yosei 〜 Sugar Apple Fairytale)
Tekijä: Alto Yukimura
Alkuteos: Miri Mikawa
Hahmosuunnittelu: Aki
Julkaisija: Sangatsu Manga
Käännös: Antti Valkama
ISBN: 978-952-16-1940-3
Hinta: 6.20€
Luettu: 1/2



Keveää fantasiaa ripauksella sanomaa

Highland on fantasiamaailma, jota asuttavat sekä ihmiset että keijut, jotka eivät koskaan ole tulleet keskenään hyvin toimeen. Kaukana menneisyydessä ihmiset olivat keijujen orjia ja sittemmin tilanne on kääntynyt toisin päin ihmisten orjuuttaessa siivekästä kansaa.


Osittain kahden erilaisen rodun välisessä vihanpidossa on kyse siitä, mihin on totuttu. Sarjan päähenkilö Ann Halford on viisitoistavuotias nuori nainen, joka edesmenneen äitinsä tapaan ei pidä keijuja ihmisiä huonompina. Kuitenkin myös hänen on ostettava itselleen soturikeiju orjaksi ja turvaksi. Muussa tapauksessa Annin itselleen asettama päämäärä hopeasokerimestarin arvosta uhkaa luisua sormista jo ennen kuin hän ehtii sitä kunnolla edes tavoitella.

Annin orjaksi päätyvä soturikeiju on tummanpuhuva ja solakka Schar. Toisenlaisista maailmoista peräisin olevan Annin ja Scharin suhde ei ala vakuuttavasti sen perustuessa epätasa-arvoiseen tilanteeseen, jossa toisella on toisen henki omissa käsissään. Keijujen orjuutus nimittäin perustuu näiltä väkisin otettuun siipeen, jota vahingoittamalla keiju kokee fyysistä tuskaa. Tämän kivun välttääkseen keijuorjat tekevät mitä ihmiset käskevät.



Kuitenkin nuoren ihmistytön oikeamielisyys ja rehti käytös keijuja kohtaan vaikuttaa synkkämieliseen mustaan keijuunkin ja näiden kahden välinen suhde lämpenee huolimatta vuosisatoja kestäneestä vihanpidosta kahden rodun välillä. Hopeasokerimestari & Musta keiju on kertomus ystävyydestä ja luottamuksesta, jotka eivät katso toisen ulkoiseen olemukseen. Vaikka sarja on keveä lukea, eikä sen sanomaakaan siis esitetä kovin syvästi, on valittu vire sarjalle sopiva.

 
Kirjasta sarjakuvaksi

Alto Yukimuran mangasovitus Hopeasokerimestari & Musta keiju perustuu Miri Mikawan fantasiakirjasarjan ensimmäiseen osaan. Sarjakuva on alunperin julkaistu Japanissa Hana to Yume Online-lehdessä ja se on koottu kahdeksi pokkariksi, joista ensimmäinen ilmestyi suomeksi marraskuun puolivälin tienoilla.


Japanissa sovitukset kirjoista ja peleistä sarjakuviksi ovat tavallinen ilmiö, joka parhaimmillaan toimii niin hyvin, ettei alkuteoksen tuntemista kaipaa. Hopeasokerimestari & Musta keiju on juuri tällainen onnistunut sovitus sillä tarinan alkuperää ei osaisi aavistellakaan ilman parempaa tietoa.

Vaikka suomeksi on jo pidemmän aikaa nähty monenlaisia japanilaisia sarjakuvia ja japanilaista kirjallisuuttakin on käännetty suomeksi vielä mangaakin kauemmin, ei japanilaista fantasiakirjallisuutta ole Suomessa nähty edes Japani-buumin kuumimpina vuosina. Se on sääli, sillä fantasiaa Suomessa on osattu lukea ja englanninkielinen tarjonta on antanut viitteitä kiinnostavista fantasiasarjoista kaukaa Aasiasta. Siksikin mukavaa on nähdä ainakin tällaisia mangasovituksia japanilaisesta fantasiasta, vaikka se saakin kaipaamaan lisää mahdollisuuksia kurkata kielimuurin tuolle puolen. Tavallaan onkin sääli, että Yukimuran sovitus on vain kahden osan pituinen.



Lyhyt, onnistunut julkaisu

Kaksiosainen Hopeasokerimestari & Musta keiju näyttää ensimmäisen puoliskonsa perusteella juoksevan mukavasti eteenpäin. Juonessa ei ole turhia sivupolkuja ja hahmomääräkin on sopiva lyhyen tarinan rahkeille. Paikalleen sarjassa ei myöskään jäädä, mutta toisaalta eteneminen ei tapahdu lukijan kärryillä pysymisen kustannuksella. Sarjan kantavat teemat, kuten ystävyys ja tasa-arvo, on istutettu sekaan sujuvasti ja lopputuloksena on lyhyt ja onnistunut kertomus.

Sangatsu Mangan pokkarin painoasussa tai käännöksessäkään ei ole suuria kompastuksia, joita sormella osoitella. Toimituspäällikkö Antti Valkama on itse kääntänyt sarjan suoraan japanista ja tekijän ilmavaa piirrostyyliä on erityisesti lukujen aloituskuvissa ja kannessa mukava katsella, vaikka värisivujen kaltaisilla krumeluureilla lyhyttä julkaisua ei olekaan koristeltu.

Suuria taiteellisia tai tarinankerronnallisia oivalluksia Hopeasokerimestari & Musta keiju ei tarjoa, eikä se ehkä sovi shojomangaa muutoinkin karttaville lukijoille, mutta se hoitaa silti oman osansa tyylikkäästi ja sitä kelpaa lukea jos tällaisia allergioita ei ole. Loppuvuoden 2016 mangatarjonta on vahvasti fantasiapainotteinen ja tähän joukkoon tämä lyhyt kirjan tulkinta sopii mukavasti.

torstai 1. joulukuuta 2016

Joulun mangat 2016

Jo joulu joutuu Suomen maahan ja sitä myötä joulukuun mangakatsaus! Taas on tarjolla aimo kattaus uutta mangaa. Niistä osan voi vaikka toivoa joululahjaksi ja toisen mokoman hankkia ehkäpä itselleen lahjaksi. Joitakin uutuuksia säästyy vielä niille muutamalle joulukuun päivälle pyhien jälkeenkin, joten luettavaa riittää aina tulevan vuoden kynnykselle saakka.

Julkaisupäivämäärät ovat kustantajien ilmoittamia ja muutokset niihin ovat mahdollisia. Toivottavasti kaikki menee kuitenkin kuin joulusadussa ainakin, eikä myöhästymisiä ole näköpiirissä.


JATKUVAT SARJAT


Joulukuu onkin oikea jatkuvien sarjojen kuukausi. Yhdeksän eri sarjaa saa suunniteltujen aikataulujen pitäessä uuden osan tässä kuussa, joten useampaa sarjaa kerääville suomimangan lukijoille se tietää tasaista kaupassa piipahtamista. Tai kuten jo edellä tuli ehdotettua, voi omia jalkojaan säästääkseen laittaa myös tontut ja joulupukin töihin ja vain odotella, että punapaitainen partaveikko tuo mangan kotiin kannettuna!

Alla lista kaikista jatkuvista sarjoista. Etukäteen eniten kiinnostusta herättää se, kuinka onnistuneesti ja kovin hayaomiyazakimaisesti aloittanut Lindbergh saa tarinaansa jatkettua aivan kuun lopussa ilmestyvässä toisessa osassaan. Odotukset ovat korkealla, kuten lentämisestä kertovasta fantasiatarinasta voi osuvasta lohkaista.

Listalle on nostettu myös tv-sarja Uuteen Sherlockiin pohjaavan mangasarja Sherlockin toinen pokkari Sokea pankkiiri. Tämän nostaminen jatkuvaksi sarjaksi on makukysymys, jokaisen pokkarin kertoessa oman tarinansa. Kuitenkin kun saman yläotsakkeen alla mennään saman tekijän piirtämänä, on Sherlock tähän kategoriaan nostettu.

Ivrean julkaisemat sarjat Aoha Ride ja Another ovat mukana osien 4 ja 2 voimin, mutta ne ovat arvioita. Joku saattoi etenkin Aoha Ridea odotella tulevaksi jo marraskuussa, mutta kun mitään ei kuulunut, nostettiin sama neljäs osa myös tähän joulukuun katsaukseen. Toivottavasti pokkari pian ilmestyy, sillä Futaban ja Koun tarina jäi jälleen viime kerralla kiinnostavaan koukkuun.


Another 2, Yukito Ayatsuji ja Hiro Kiyohara, ilmestyy joulukuun aikana. (Ivrea)

Aoha Ride 4, Io Sakisaka, ilmestyy joulukuun aikana (Ivrea)

Bleach 69, Tite Kubo, ilmestyy 2.12. (Sangatsu Manga)

Orion 2, Yoshihiro Takahashi, 2.12. (Punainen jättiläinen)

Vahtikoirat 4, Sora Hoonoki, 2.12. (Sangatsu Manga)

Titaanien sota 11, Hajime Isayama, 9.12. (Sangatsu Manga)

Tokyo Ghoul 5, Sui Ishida, 16.12. (Punainen jättiläinen)

Sherlock: Sokea pankkiiri, Jay, 22.12. (Punainen jättiläinen)

Lindbergh 2, Ahndongshik, 30.12. (Sangatsu Manga)



PÄÄTTYVÄT SARJAT



Kummituskokelas 2, Emi Ishikawa, 9.12. (Sangatsu Manga)



Titaanien sota - Levin tarina 2, Hikaru Suruga & Gun Snark, 22.12. (Sangatsu Manga)

Päättyvissä sarjoissa vuoden päättävä kuukausi onkin jatkuvia huomattavasti hiljaisempi. Vain Sangatsun kaksi lokakuussa startannutta kaksiosaista lyhytsarjaa, Titaanien sodan sivutarina Levin tarina sekä nimestään huolimatta kovin epäpelottava Kummituskokelas lopettavat juoksunsa joulukuussa.

Molemmat ovat ehkä juuri lyhyen mittansa vuoksi pidettäviä pikkukivoja sarjoja, joten ne on helppo tsekata loppuunkin asti jos on aloittanut. Erityisesti Kummituskokelaan kohdalla herää myös miettimään, mitä tuntemattomia ja täysin uusia tuttavuuksia kustantajien työmyyrät löytävät tulevalle vuodelle. Lyhyiden sarjojen kohdalla kynnys kokeilla jotain uutta on pieni, joten toivottavasti tällaisia sarjoja tulee lisää.


ALKAVAT SARJAT

Erittäin kiinnostavaa tarjottavaa on luvassa Tammen mangakaksikolta joulukuussa! Jos tähän saakka on saanut kaikessa rauhassa myhäillä sellaisille vuoden kiinnostavimmille mangatulokkaille kuin Aoha Ride, Lindbergh sekä Susilapset, täytyy henkeään pidätellä aivan vuoden loppuun saakka tietääkseen, mikä sarja loppujen lopuksi onkaan vuoden paras käännösmanga. Kaksi kiinnostavaa ehdokasta vahvalla fantasian panoksella on jätetty aivan vuoden loppuun:




7 kuolemansyntiä 1-2, Nakaba Suzuki, 2.12. (Sangatsu Manga)

Sangatsu Mangan uusin shonensarjakokeilu tuli pienoisena yllätyksenä, mutta kelpaa kyllä kokeiltavaksi. Kuninkaan tyttären etsintämatka oman maansa pelastamiseksi on piirretty mieleenpainuvasti ja näyttäisi ensivaikutelman perusteella hyvältä lisältä suomennetun shonenin tarjontaan. Jos sarja siis kiinnostaa, kannattaa siihen tutustua ja tykätessään jatkaa ostamista. Alkuun sarjasta on tarkoitus julkaista suomeksi sen ensimmäiset kolmetoista osaa, joiden aikana ensimmäinen tarinankaari saadaan loppuunsa. Jos ostajia sarjalla riittää, niin samoin riittää Japanissa materiaalia jatkaa 7 kuolemansynninkin julkaisua.




Velhon morsian 1, Kore Yamazaki, 22.12. (Punainen jättiläinen)

Kahteen erilaiseen maailmaan sekä näiden välimaastoon sijoittuva Velhon morsian näyttää sekä taiteeltaan että kuulostaa tarinaltaan erittäin kutkuttavalta. Näyttävän kallopäisen maagin oppilaaksi ja morsiameksi päätyvän Chisen tarinaa on julkaistu kuuden osan verran Japanissa. Suomennospäätös haiskahtaa aavistuksen rohkealta jo varsin tuoreesta englanninkielisestä versiosta johtuen, mutta Velhon morsian näyttää niin hyvältä, että sitä odottaa jopa enemmän kuin jouluaattoa. Onneksi tämä tulee ensin!


KUUKAUDEN ULKOMAINEN

Tämän kuun Atlantin takainen ei ole alkava sarja, mutta vasta toiseen osaan ehtineen julkaisun kyytiin on vielä helppo hypätä.

Blame! - Master edition 2, Tsutomu Nihei, 13.12. (Vertical)


Aiemmin syksyllä Vertical aloitti Pohjois-Amerikassa komean, isokokoisen uuden julkaisun Tsutomu Nihein tummanpuhuvasta sarjasta Blame! Aiemmin Vertical on julkaissut Niheiltä Knights of Sidonia -mangaa, jonka animesovituksen kaksi kautta on nähty Suomessakin Netflixin välityksellä.

Ja mikäs oli uuttaa kuuden osan mittaiseksi kaavailtua Blamea lukiessa, sillä Nihei todella osaa tehdä mukaansa tempaavaa science fictionia. Blame! ei turhia juontaan selitä, mutta hiljaisen päähenkilön Kyriin Net Terminal Gene -nimellä tunnetun geneettisen mutaation etsintää vihollisten täyttämässä ja oudossa tulevaisuuden maailmassa on ilo seurata. Nihein piirrokset ovat tunnistettavia ja selkeästi omanlaisiaan. Lisäksi Blamen tarina soljuu vaivattomammin eteenpäin kuin tekijänsä uudempi sarja Sidonia.

Vaikka hyllyssä jo olisikin vanha Tokyopopin julkaisema Blame! kymmenosaisena versiona, ei tätä uutta, suurta ja komeaa julkaisua kannata jättää väliin. Isossa sivukoossa Nihein taide pääsee oikeuksiinsa ja scifistä pitävä mieli ainakin pieneen nirvanaan.