keskiviikko 13. marraskuuta 2019

Superisti toimiva setti - My Hero Academia 4 - 6

My Hero Academiassa ehtii tapahtua osien neljästä kuuteen aikana paljon. Sivuhahmoihin tutustutaan paremmin ja siinä sivussa ehditään matsata sekä turnauksessa että tositoimissakin.


My Hero Academia (僕のヒーローアカデミア / Boku no Hero Academia)
Tekijä: Kōhei Horikoshi
Julkaisija: Sangatsu Manga
Alkuperäinen julkaisu: Shūkan Shōnen Jump (Shueisha)
Käännös: Antti Valkama
Luettu: 6/24+




Kōhei Horikoshin supersuositun sarjan alkuasetelma on shonen-sarjojen lukijoille tuttua juttua. Nuori päähenkilö Izuku Midoriya pyrkii osoittamaan kykynsä ja kehittämään itseään tullakseen voimakkaammaksi. Matkan varrelle mahtuu useampikin vihollinen, mutta myös monia ystäviä, joilta saada ja joille antaa tukea.




Pitkän shonen-sarjan ei tietysti pidäkään olla asetelmaltaan liian erikoinen, jotta lukijat saavat sarjasta nopeasti otteen ja myös pitävät siitä kiinni. Toisaalta sarjan pitäisi silti tuntua tuoreelta, eli jotain uutta sarjan tulisi luoda muiden kaltaistensa joukkoon. Ja jos ei uutta, niin vähintään tutut elementit pitäisi tehdä todella hyvin.

Kaikkein selvimmin My Hero Academia muistuttaa Masashi Kishimoton Narutoa. Izuku "Pölkky" Midoriya on oman sarjansa Naruto Uzumaki, jolla on kilpailutilanne oman Sasuke-vastikkeensa, Katsuki Bakugōn, kanssa. Samoin Midoriya opiskelee tullakseen paremmaksi taistelijaksi. Jotta yhteneväisyydet eivät loppuisi, ovat molemmat päähenkilöt lapsesta saakka olleet hieman erillään muista ikätovereistaan, mikä Midoriyan kohdalla johtui tämän synnynnäisestä supervoiman puutteestaan. Lisäksi My Hero Academian maailman sankarien - ja käytännössä koko väestön - oikut ovat kuin suoraan Naruton ninjatekniikkojen pohjalta jatkettuja.

Mutta mikään näistä edellä mainituista ei haittaa, sillä My Hero Academia hoitaa kaiken todella hyvin. Vaikka nämä vertailukohdat tulevat sarjaa lukiessa ja pohtiessa mieleen helposti, ei samankaltaisuuksia voi nähdä lainkaan moitteena. Tuttuihin elementteihin tuodaan tarpeeksi uutta, jotta tuttuunkin voi hyvillä mielillä tukeutua.

Esimerkiksi koulumaailmaa ilmiöineen hyödynnetään sarjassa hienosti, mistä oivaltavana esimerkkinä voi mainita kuudennen osan työelämääntutustumisen. Vaikka edellisissä osissa tanner tömisikin toinen toistaan näyttävämpien taistelujen saattelemana oppilaiden ottaessa toisistaan mittaa, palauttaa yksi ainoa tet-jakso sarjan mittakaavan - ja sankarioppilaiden voimat - oikeisiin mittasuhteisiin. Vaikka oppilaat lupaavia ovatkin, eivät nämä vielä ole valmiita sankareita. Tet-jakso on toimiva, ja tarinan ehdoilla luotu ratkaisu, joka ei alleviivaa eroa valmiin sankarin ja oppilaan välillä, mutta tekee sen silti lukijalle selväksi.




My Hero Academia on lähtenyt montaa muuta pitkää sarjaa paremmin liikkeelle heti ensimmäisistä luvuista saakka. Mietityn toteutuksen ohella toinen syy sarjan toimivuuteen on sen kieli. Suomennos on tehty lennokkaasti ja harkiten. Se toimii omillaan ja kieli tukee hyvin sarjan tasapainoilua huumorin ja vakavampien kohtausten välillä. Suomennoksen rivien välistä saa kuvan alkuperäisen japaninkielisen tekstin rikkaudesta ilman että jää kaipaamaan mitään. Esimerkiksi päähenkilön lisänimi "Pölkky" on hyvä nimi suomennoksessa. Jos nimi olisi jätetty kääntämättä, menisivät monelta lukijalta nimen "Deku" nyanssit täysin ohitse.

Plussana syvemmälle ymmärrykselle hahmojen nimien taustoja on avattu lukijoille suomentajan huomautuksina lukujen välillä tekijän esitellessä hahmojaan.



Sarjan käännös on saanut osakseen yllätävänkin paljon huomiota, mikä käytännössä tarkoittaa kritiikkiä. Moni kommentti on koskenut sitä, kuinka jokin termi on käännetty, vaikka sen olisi voinut - kommentoijan mielestä - jättää sellaisenaan tekstiin. Hyvä käännös kuitenkin tulee ymmärretyksi sellaisenaan niin pitkälle kuin mahdollista ja jos sarjassa on säännöllisesti toistuva termi, on lukijan kannalta parempi, jos sen sisäistää ilman taustatyötä. Tällöin lukukokemus avautuu syvempänä, kuin tapauksessa, jossa japaninkielinen termi on jätetty sellaisekseen. Toisaalta My Hero Academiassa vilisee englanninkielisiä ilmaisuja, mikä voi vaikuttaa oudolta. Nämä ovat kuitenkin englanniksi jo alunperinkin, eli kyse on taiteilijan omasta painotuksesta, eli niillä on perusteensa pysyä myös suomenkielisessä laitoksessa kääntämättöminä.

Pohjimmiltaan My Hero Academian käännöksen saamat kommentit kertovat nekin sarjan suosiosta. Jos tunnesiteen sarjaan on ehtinyt luoda jo ennen suomennosta, voivat jotkin ratkaisut näyttää erikoisilta toiseen käännökseen tai alkuperäistekstiin tottunein silmin. Toivottavasti sarjan suosio näkyy kuitenkin enemmän myönteisessä valossa, sillä kuuden osan ottannan perusteella My Hero Academia on suosionsa ansainnut ja parasta kilometrishonenia heti Eiichiro Odan One Piecen jälkeen.