lauantai 17. joulukuuta 2016

Televisio-Sherlock sarjakuvana

Punaisen jättiläisen jo lokakuussa julkaiseman Uusi Sherlock -tv-sarjan japanilaisen mangasovituksen Sherlockin ensimmäinen osa Vaaleanpunainen kuolema on erittäin uskollinen alkuperäisteokselle, tv-sarjan ensimmäiselle jaksolle.

Sherlock 1: Vaaleanpunainen kuolema
Sarjakuva: Jay
Käsikirjoitus: Steven Moffat & Mark Gatiss
Julkaisija: Punainen jättiläinen
Käännös: Suvi Mäkelä
ISBN: 978-952-16-1964-9
Hinta: 6.90€
Luettu: 1/3



Vanha tuttu etsivä...

Iso-Britannian pääkaupungissa Lontoossa tiedotusvälineet ovat herättäneet kolmeen itsemurhaan. Miljoonakaupungin elämässä kolmen itsensä päättäneen ihmisen elämän ei pitäisi olla surullisuudestaan huolimatta erikoinen ilmiö, mutta silti poliisi tutkii tapauksia tavallista tarkemmin.

Kaikki kolme kuolemaa nimittäin muistuttavat toisiaan niin paljon, että niillä täytyy olla yhteys toisiinsa siitäkin huolimatta, ettei mikään näytä viittaavan ulkopuoliseen tekijään tai tekijöihin. Poliisi on ymmällään. Ja koska poliisi on hakoteillä, tarvitaan virkavallan tueksi joku ulkopuolinen auttamaan tutkimuksissa. Tämä joku on Sherlock Holmes ja apunaan hänellä on tohtori John Watson, Afganistanin sodan veteraani.


Yllä esitellyssä tarinan aloituksessa ei varmasti ole kenellekään mitään uutta. Arthur Conan Doylen luoma mestarietsivä apureineen on tuttu heillekin, jotka eivät ole lukeneet kirjailijan kirjoittamia tarinoita. Kuuluista tarinoista on tehty lukuisia erilaisia tulkintoja niin televisioon kuin muihinkin viihteen muotoihin. Sherlock Holmes on yksi populaarikulttuurin tunnetuimmista hahmoista, jonka kaikki tuntevat. Ja yhä edelleen Holmesin hahmoon tartutaan uudestaan ja saadaan jälleen uusia ihmisiä tutustumaan häneen.

...uudessa ajassa
 
Tällä kertaa Holmes ja Watson on tuotu sarjakuvamuotoon ja nykypäivään. Lontoon 1800- ja 1900-lukujen taitteen kadut  ovat vaihtuneet satakunta vuotta myöhempään 2000-lukuun. Edelleen kuitenkin Sherlockin hoksottimet ovat omaa luokkaansa.

Mutta suoraan ei uutta tulkintaa ole tehty sarjakuvaksi. Modernin ajan Sherlock nimittäin löysi ensin tiensä televisiosarjaksi Uusi Sherlock, minkä jälkeen japanilaiset keksivät tehdä tarinasta sarjakuvan. Vuonna 2010 alkaneen tv-sarjan mangasovitus alkoi vuonna 2012  Kadokawan Young Ace -lehdessä. Nyt Sherlockia on saatu mangana jo kolmen osan verran jokaisen pokkarin kertoessa yhden tv-sarjan jakson tapauksen. Kolme ensimmäistä jaksoa kattavat myös Uuden Sherlockin ensimmäisen tuotantokauden.

Ensimmäistä kertaa Uusi Sherlock tai sen mangaversio ei tulkitse Holmesin hahmoa uudella tavalla. Myöskään japanilaiset eivät ole Doylen luomuksen äärellä uuden edessä, sillä Suomessakin on voitu lukea mangasarja Etsiväkoira Sherdockia, jossa mestarietsivä onkin jälleensyntynyt puhuvaksi pieneksi koiraksi. Koirahahmoinen - mutta silti ihmismäisempi kuin Sherdock - on myös televisioanime Sherlock Koiran etsivänero, jonka seikkailuja on Suomenkin televisiosta esitetty 1990-luvulla.

Näiden toisinaan varsin outojen tulkintojen ohella Arthur Conan Doyle on antanut myös tekijänä innoitusta esimerkiksi Salapoliisi Conanin luojalle Gosho Aoyamalle. Maailmassa ei ole montaa paikkaa, jossa Sherlock Holmesiin ei olisi törmätty, eikä Japani tee tässä poikkeusta.


Kuin televisiota lukisi

Uuden Sherlockin toteutus televisiosta katsottuna on ollut onnistunut ja manga seuraa ensimmäisen osan perusteella hyvin tarkasti alkuperäisen jakson tapahtumia. Eikä samankaltaisuus jää vain tarinan tasolle, sillä nimimerkki Jayn piirtämä sarjakuvasovitus lainaa alkuteokselta jopa hahmojen ulkonäön. Näin sitä saadaan annos Benedict Cumberbatchia myös mangaa lukiessa.

Se, pitääkö piirrosasun samankaltaisuutta hyvänä asiana, riippuu täysin lukijan omista mieltymyksistä. Jos Cumberbatch ei lukeudu näyttelijänä omiin suosikeihin, voi hänen näkemisensä mangan sivuilla tuntua liioittelulta. Hauskaa muuten, että parhaillaan elokuvateattereissa Tohtori Oudon sarjakuvahahmoa elokuvassa Doctor Strange esittävä Cumberbatch esittää tunnistettavana itsenään toista hahmoa sarjakuvan sivuillakin. Ehkä vuorosanojen muistaminen on näin ollut ainakin elokuvaroolia helpompaa.



Tarina vetää modernin sarjakuvasherlockin kauttakin mukavasti, vaikka aivan televisiosarjan tasolle ei tämä ensimmäisen jakson tulkinta ylläkään. Jayn manga toimii kyllä omillaan ilman, että lukijan täytyy tuntea alkuteosta saadakseen lukemastaan jotain irti, mutta silti sarjakuvan tiukan nojaamisen televisioalkuperään huomaa. Esimerkiksi ensimmäisen pokkarin nimi Vaaleanpunainen kuolema viittaa selkeästi vaaleanpunaisen värin tärkeyteen Sherlock Holmesin ratkomassa rikoksessa, mutta värin merkitystä ei alleviivata tarpeeksi, jotta se toimisi värittömässä sarjakuvassa. Samoin päähenkilöetsivän ajoittaisissa puhetulvissa tarinan alkuperän huomaa olevan jossain toisaalla.

Ei Sherlock silti huono sarjakuva ole, vaikka tällä kertaa alkuperäinen peittoaakin coverin. Tv-sarjan suurimmat fanit voivat pitää toista tapaa päästä tarinan sisään houkuttelevana. Sherlock: Vaaleanpunainen kuolema on kelpo sarjakuva, joka toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla kuitenkin vaatisi sen, että lukija ei tunne tarinaa. Erityisesti sarjakuvaa voikin siis suositella niille, jotka eivät Uuteen Sherlockiin ole ennestään tutustuneet.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti